Kun digitaalinen muutos jatkaa ammatillisen koulutuksen uudistamista, opiskelijat ovat nopeasti muuttuvan oppimisympäristön eturintamassa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden näkökulmasta digitalisaatio ilmenee monin tavoin, mukaan lukien uudet oppimisympäristöt, digitaaliset viestintävälineet sekä heidän valitsemaansa ammattiin liittyvien ohjelmistojen ja digitaalisten laitteiden integrointi (Pulkkinen, 2023).
Opiskelijat näkevät digitalisaation yleensä positiivisena kehityksenä, joka lisää heidän oppimiskokemustaan. Digitaalisten sovellusten ja työkalujen saatavuus on tehnyt tiedon hankkimisesta helpompaa ja hallittavampaa. Koramo, Brauer ja Jauhola (2018) tutkivat, miten ammatilliset opiskelijat arvioivat digitalisaation tilaa ja vaikutuksia. Monet opiskelijat kertovat tutkimuksessaan, että tiedon löytäminen ja hakeminen on nyt huomattavasti helpompaa ja kyky hoitaa opiskeluihin liittyviä tehtäviä on parantunut. Lisäksi digitaalisen oppimisen tarjoama joustavuus on yksi arvostetuimmista puolista, sillä sen avulla opiskelijat voivat paremmin tasapainottaa opintojaan muiden elämäntehtävien kanssa. Digitaalisten työkalujen avulla opiskelijat voivat seurata edistymistään tarkemmin, mikä edistää henkilökohtaisempaa ja itseohjautuvampaa oppimiskokemusta. Lisäksi heidän digitaalisten ratkaisujen avulla kehittämiensä taitojen katsotaan olevan erittäin tärkeitä sekä työssäoppimisen että tulevan uran kannalta (Koramo, Brauer & Jauhola, 2018).
Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan ole innostuneita digisiirtymästä. Koramo, Brauer ja Jauhola (2018) havaitsivat, että huomattava joukko ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ilmaisi huolensa siitä, että digitalisaatio saattaa etäännyttää heidät opettajistaan, ja heillä oli tunne, että sitä korostetaan liikaa kasvokkaisen vuorovaikutuksen kustannuksella. Nämä opiskelijat väittävät, että vaikka digitaaliset työkalut ovat hyödyllisiä, ne eivät saisi täysin korvata perinteisiä opetusmenetelmiä, jotka ovat heidän mielestään edelleen arvokkaita ihmissuhteiden rakentamisessa ja syvempään oppimiseen osallistumisessa (Koramo, Brauer & Jauhola, 2018).
Digitaalinen muutos vaikuttaa myös perinteiseen opettajan rooliin, mikä puolestaan vaikuttaa opiskelijoihin. Verkossa saatavilla olevan runsaan tiedon ansiosta opiskelijat voivat nyt saada yksityiskohtaista tietoa melkein mistä tahansa aiheesta itsenäisesti, usein YouTuben kaltaisten alustojen kautta. Tämä muutos haastaa opettajat siirtymään tiedon tarjoajien roolista ja omaksumaan sen sijaan neuvonantajien ja valmentajien roolit. Tässä uudessa paradigmassa opettajat suunnittelevat harjoituksia, jotka opiskelijat suorittavat itsenäisesti digitaalisilla apuvälineillä, mikä edistää itseohjautuvaa oppimista ja ongelmanratkaisutaitoja. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan anna opiskelijoille kykyä ottaa vastuuta oppimisestaan, vaan antaa myös mahdollisuuden käyttää luokkahuoneaikaa tehokkaammin reflektointiin, keskusteluun ja tiedon käytännön soveltamiseen (Kamsker & Slepcevic-Zach, 2021).
Digitaalisten osaamisen kasvaessa yhä tärkeämmäksi, ammattimaisten digitaalisten profiilien (PDP) kehittäminen on nousemassa hyödylliseksi työkaluksi sekä opiskelijoille että opettajille. PDP:t voivat auttaa arvioimaan digitaalisia taitoja, räätälöimään koulutuskursseja tiettyjen työprofiilien mukaan ja arvioimaan yksilöiden soveltuvuutta tiettyihin tehtäviin. Näiden profiilien luominen asettaa kuitenkin haasteita, kuten aika, joka tarvitaan useiden sidosryhmien sitouttamiseen, ja tarve sovittaa ammattikohtaiset digitaaliset kompetenssit laajempiin puitteisiin, kuten DigComp (Herrero et al., 2024).
Yhteenvetona voidaan todeta, että ammatillisen koulutuksen digitaalinen muutos tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita opiskelijan näkökulmasta. Monet opiskelijat omaksuvat digitalisaation tuoman joustavuuden ja parannetut oppimismahdollisuudet, mutta toiset ovat varovaisia menettämästä koulutuksen inhimillisiä elementtejä. Ammatillisen koulutuksen kehittyessä tasapainon löytäminen digitaalisten työkalujen ja perinteisten menetelmien välillä on avainasemassa, jotta kaikki opiskelijat hyötyvät muutoksista.
Viitteet:
Findeisen, S., & Wild, S. (2022). Kaupallisen ammatillisen koulutuksen aloittavien harjoittelijoiden yleiset digitaaliset osaamiset. Empiirinen tutkimus ammatillisessa koulutuksessa, 14(1), 2.
Herrero, C., Villar Onrubia, D., Cosgrove, J., Kluzer, S., Centeno, C., Castaño Muñoz, J., Romero Rodríguez, S., Moreno Morilla, C., Weikert García, L., Arroyo Sagasta, A., Zubizarreta Pagalday, A., Wisniewski, D. ja Fabe, N., Digital Transformation of Vocational Education and Training (VET) Workshop, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2024, doi:10.2760/94528, JRC138603.
Kamsker, S., & Slepcevic-Zach, P. (2021). Ammatillisen koulutuksen ja yrityskoulutuksen digitaalinen muutos: Mitä opiskelijoiden valmistaminen työmarkkinoiden tulevaisuuden haasteisiin edellyttää. International Journal for Business Education, 161(1), 6.
Koramo, M., Brauer, S., & Jauhola, L. (2018). Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa. (Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa) Opetushallitus, raportit ja tutkimukset 2018:9.
Pulkkinen, P. (2023). Ammatillisen koulutuksen digitalisaatio työnantajanäkökulmasta: kirjallisuuskartoitus. (Ammatillisen koulutuksen digitalisointi työnantajan näkökulmasta: Kirjallisuuskatsaus). Koulutustekniikan pro gradu, Tietotekniikan tiedekunta. Jyväskylän yliopisto.
