Yhteiskunnan nopea digitalisoituminen edellyttää ammatillisten opettajien valppautta ja sopeutumiskykyä, jotta he pystyvät selviytymään jatkuvista muutoksista sekä työelämän käytännöissä että koulutusmenetelmissä. Äskettäisessä "Digital Transformation of ammatillisen koulutuksen" -työpajassa asiantuntijat totesivat eron teollisuuden nopean teknologisen kehityksen ja koulutusmaailman hitaamman kehityksen välillä merkittäväksi esteeksi (Herrero et al, 2024). . Tästä syystä ammatillisten opettajien on oltava tarkkaan tietoisia näistä muutoksista ja heillä on oltava tarvittavat taidot käsitelläkseen niitä tehokkaasti (Harteis, 2017).
Tieto- ja viestintätekniikan (ICT) integroiminen koulutukseen on viime vuosina tarjonnut opettajille merkittäviä etuja, kuten oppilaiden lisääntyneen motivaation, paremman tiedon säilyttämisen ja entistä enemmän huomiota erilaisiin oppimistarpeisiin. Tämä muutos on tehnyt opettajien digitaalisten taitojen hallinnasta kiireellisen haasteen koko koulutusyhteisössä. Opettajilla on keskeinen rooli tässä muutoksessa, sillä heidän tehtäväkseen on ottaa käyttöön uusia ICT-pohjaisia käytäntöjä, jotka menevät pelkkää tiedon välittämistä pidemmälle. Sen sijaan heidän on omaksuttava rooleja neuvonantajina ja fasilitaattoreina, jotka ohjaavat opiskelijoita oppimisprosessin läpi ja toimivat samalla tutoreina, moderaattoreina ja ohjaajina. Tämä on erityisen tärkeää ammatillisessa koulutuksessa, jossa on olennaista välittää tuleville ammattilaisille digitaalisen muutoksen merkitys nykyaikaisten työmarkkinoiden haasteisiin vastaamisessa. (Sánchez-Prieto ym., 2021.)
Ammatilliset opettajat kohtaavat kaksinkertaisen haasteen: digitaalisten taitojen hankkiminen sekä pedagogisessa että organisaation kontekstissa ja samalla pysyä oman alansa digitalisaatiotrendeissä mukana. Tämä edellyttää opettajilta ennakoivaa yhteistyötä työpaikkakumppaneiden kanssa ja varmistaa, että he tuntevat kehittyvät työkäytännöt. Lisäksi tämä muutos edellyttää usein, että opettajat luopuvat aiemmin opituista taidoista ja omaksuvat uusia tietoja ja taitoja, mikä voi olla tietoinen ja haastava prosessi. (Alanko-Turunen, Heinilä ja Vainio, 2024.)
Huolimatta opettajien tärkeästä roolista koulujen digitaalisessa muutoksessa, myös institutionaaliset tekijät vaikuttavat merkittävästi tämän siirtymän onnistumiseen. On elintärkeää luoda oppilaitoksiin oikeat olosuhteet hyödyntää täysimääräisesti teknologian etuja ja tukea opettajia heidän digitaalisen osaamisensa kehittämisessä. Tämä institutionaalinen tuki on avainasemassa sen varmistamisessa, että koulujen digitaalista muutosta ei vain toteuteta, vaan sitä myös ylläpidetään tehokkaasti. (Cattaneo, Bonini ja Rauseo, 2021.)
DIGAM-tutkimuksessa (Digitalisation in Vocational Education) selvitettiin, miten digitalisaatio vaikuttaa ammatillisen koulutuksen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että digitalisaatio tarjoaa lukuisia pedagogisia mahdollisuuksia, kuten joustavampaa oppimista, opetusta ja ohjausta. Opettajat korostivat video-, kuva- ja simulaatiosovellusten käytön etuja opetuksessaan sekä oppimateriaalien saatavuutta ja laatua. Näistä edistysaskeleista huolimatta digitalisaation vaikutus päivittäisiin työtapoihin omissa organisaatioissa on kuitenkin yllättävän vähäinen. (Koramo, Brauer ja Jauhola, 2018.)
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka ammatilliset opettajat ovat avainasemassa koulutuksen digitaalisen muutoksen edistämisessä, he kohtaavat merkittäviä haasteita, jotka vaativat sekä henkilökohtaista sitoutumista että institutionaalista tukea. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin näihin haasteisiin vastataan. Näin varmistetaan, että opettajat eivät vain saa tarvittavia digitaalisia taitoja, vaan saavat tukea myös jatkuvassa ammatillisessa kehittymisessä.
Viitteet:
Alanko-Turunen, M., Heinilä, H., & Vainio, V. (2024). Digitalisoituvien käytänteiden kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa–digitalisaatiota ja tunteita yhteensovittamassa. (Digitaalisten käytäntöjen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa – digitalisaation ja tunteiden integrointi) eSignals Research 5(1).
Cattaneo, AA, Bonini, L. ja Rauseo, M. (2021). "Digital Facilitator": laajennettu profiili sveitsiläisten ammattikoulujen digitaalisen muutoksen hallintaan. Oppivien organisaatioiden digitaalinen muutos, 169-187.
Harteis, C. (Toim.). (2017). Digitalisaation vaikutukset työpaikoilla: Koulutusnäkökulma (Nide 21). Springer.
Herrero, C., Villar Onrubia, D., Cosgrove, J., Kluzer, S., Centeno, C., Castaño Muñoz, J., Romero Rodríguez, S., Moreno Morilla, C., Weikert García, L., Arroyo Sagasta, A., Zubizarreta Pagalday, A., Wisniewski, D. ja Fabe, N., Digital Transformation of Vocational Education and Training (VET) Workshop, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2024, doi:10.2760/94528, JRC138603.
Koramo, M., Brauer, S., & Jauhola, L. (2018). Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa. (Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa) Opetushallitus, raportit ja tutkimukset 2018:9.
Sánchez-Prieto, J., Trujillo-Torres, JM, Gómez-García, M. ja Gómez-García, G. (2021). Tapaustekijät kaksoisammatillisen koulutuksen opettajien digitaalisen opetusosaamisen kestävässä kehityksessä. European Journal of Investigation in Health, Psychology and Education, 11(3), 758-769.
